HOMEOPATIA
Homeopatia-termi tulee kreikan sanoista Homoio – samankaltainen, samanlainen ja Pathos – kärsimys. Se on kaksisataa vuotta vanha hoitomenetelmä, joka kehittyi rinnakkain allopaattisen (tavallisen) hoitomuodon kanssa.
Homeopatian isä Samuel Hahnemann testasi ensimmäiset aineet
tsellänsä ja sitten perheellänsä. Ja vaikka Hippokrates oli jo kirjoittanut, että on kaksi tapaa hoitaa sairauksia – vastakkaisella tai samanlaisella tavalla, Hahnemann oli ensimmäinen, joka järjestelmällisesti tutki samankaltaisen menetelmän, otti sen käyttöön ja loi koko uudenlaisen, holistisen lääketieteen.
Hän oli lääkäri, joka turhautui tavalliseen lääketieteeseen, kun hän huomasi, että ihmiset ovat vielä sairaampia kemiallisista lääkkeistä ja kuolevat kuitenkin, jopa nopeammin alopaattisessa hoidossa. Hän alkoi etsiä uusia mahdollisuuksia ja hoitomenetelmiä. Hänen ensimmäinen koe oli kiniini puunkuoren (China) kanssa – hän otti muutamia päiviä peräkkäin pieniä annoksia kiniiniä ja huomasi, että esille tulivat samanlaiset oireet kun malariaa sairastavalle. Hän kiinnostui asiasta ja tästä lähti hänen seikkailunsa.
Homeopatian ensimmäinen periaate on similia similibus curantur, samanlainen hoidetaan samanlaisella. Käytännössä se tarkoittaa, että sairastavalle ihmiselle annetaan sellainen homeopaattinen aine, joka terveellä ihmisellä tuo esiin samanlaiset oireet kuin sairastavalla on. Ja niin esimerkiksi arsenikki terveellä ihmisellä aiheuttaa polttavaa vatsakipua, oksentelua, ripulia, kylmyyden tunnetta, verenpaineen laskua, sydämen rytmihäiriöitä. Kun annetaan homeopaattinen Arsenicum henkilölle, jolla on ruokamyrkytys ja samanlaiset oireet kuten yllä – se auttaa ja oireet häviävät.
Homeopatiassa tiedetään, että kaikilla sairauksilla on oma syynsä ja keho tietää mikä se on, sairauden oireilu on viesti, että keho ei ole tasapainossa. Homeopaattisilla lääkkeillä ei ole tarkoitus tuhota sairautta, bakteereita, viruksia, vaan stimuloida kehoa ja antaa lisää voimaa ja potkua taisteluun, että Hei! Ryhdistäydy ja hoida homma! Paranna vaiva!
Ja siihen emme tarvitse isoja annoksia, riittää pikkuinen vain, pelkkä informaatio riittää, että keho ymmärtää ja paranemisprosessi voi alkaa. Se on seuraava periaate -mahdollisimman pieni annos (Dosis minissima). Homeopaattisia aineita laimennetaan ja laimennetaan, loppujen lopuksi lääkkeissä ei ole mitään muuta kun pelkkä aineen energia ja muisti. Me kaikki olemme energiaa ja energiasta tehty, ja kaikilla aineillakin on oma energiansa, omanlainen, ainutlaatuinen, ainutkertainen. Nyt tulee vielä hauskempi – potensointi (Dynamis), seuraava periaate. Ei riitä pelkkä laimennos – lääkkeet potenssoidaan vielä, siis energisoidaan, nostetaan lääkkeen energia, joten teho on voimakkaampi - laimennetaan ja ravistetaan vuorotellen. Ja tästä tullaan yhden lääkkeen periaatteeseen (unum remedium). Tarkoitus siis on, että ihminen, joka oireilee, saa vain yhden annoksen, yhdellä lääkkeellä, mahdollisimman pienen määrän kerralla. Homeopaatti haastattelee asiakkaan perusteellisesti ja kysyy fyysisistä, mentaalisista ja psyykkisistä oireista, jotta lääke sopisi mahdollisimman tarkasti ja toimisi hyvin.
Homeopaatin on tärkeä tietää, että jos on pääkipu, minkälainen se on, onko tylsä, pistelevä vai kaivava, missä se on, takaraivossa, otsassa, ohimoissa, oikealla vai vasemmalla puolella. Nukkuuko ihminen hyvin, jos ei, milloin herää ja miten, minkälaisia unia näkee? Mitä ruokaa tekee mieli, mikä tuntuu inhottavalta? Onko yöllä vai päivällä parempi olo, liikkuessa vai makuulla? Jos jäsenet ovat kipeät, minkälaiset ovat kivut, miten ja mistä tulevat? Ja samalla hän seuraa asiakasta – minkälainen ihminen on: sulkeutunut, ahdistunut, ärsyyntynyt, leppoisa, rento vai avoin? Homeopaatti ottaa huomioon ihmisen kaikki puolet, koska vain silloin pystyy valitsemaan oikean aineen juuri tälle asiakkaalle.
Kaikista paras juttu on se, että homeopaattiset valmisteet ovat täysin turvallisia myös raskaana oleville ja vastasyntyneille. Niistä ei tule minkäänlaisia haitta- eikä sivuvaikutuksia ja ovat täysin ”luomuja”– niistä ei löydy mitään lisäaineita, kemikaaleja tai myrkkyjä. Lääkeaineet saadaan luonnosta: on olemassa kasvi-, eläin- ja mineraaliperäiset valmisteet. Niitä voi käyttää samanaikaisesti allopaattisten lääkkeiden kanssa – se on todella tärkeää esimerkiksi kroonisissa sairauksissa, joissa kemiallisten lääkkeiden lopettaminen olisi jopa vaarallista. Homeopaattiset lääkkeet vahvistavat kehoa ja auttavat kemiallisten lääkkeiden haittavaikutusten yli.
Homeopatia ei ole mitään ihmeitä tekevä, yliluonnollinen, tai taianomainen. Jos munuainen lopetti toimintansa, kuihtui, jos käsivarsi on amputoitu, homeopaattiset valmisteet eivät kasvata uusia elimiä. Se joka on tuhoutunut ja kuollut, se on kuollut, eikä mitään ylösnousemusta tai ihme kasvatua tapahdu.
Homeopaattiset remedyt saa käyttää tuloksekkaasti tukihoitona sekä akuutisissa tiloissa että kroonisissa.
Homeopatia toimii erinomaisesti myös eläinten hoidossa – ja tässä tapauksessa on vaikea selittää, että se olisi placebo-ilmiö, koska eläimet, sekä esimerkiksi vauvat, eivät tiedä lääkkeistä mitään, eikä usko lääkkeiden toimivuuteen, ja lääkkeet kuitenkin tuovat helpotusta.
Vaikka homeopaattiset aineet on tehty myös rohdoskasveista se ei ole fytoterapiaa. Fytoterapiassa käytetään kasvien ominaisuuksia hoitaamaan sairauksia – siis taas sairauksia, eikä ihmistä kokonaisvaltaisesti. Homeopatia keskittyy antamaan ihmisille voimia kokonaisvaltaisesti.
Homeopatia on erinomainen, tehokas ja samalla pehmeä tukihoito. Joskus kestää ennen kuin oikea aine löydetään, mutta kun se löydetään silloin se toimii. Akuuteissa tilanteissa se toimii periaatteessa heti, muutamasta minuutista - muutamaan tuntiin. Kroonisissa sairauksissa tarvitsemme enemmän aikaa ja kärsivällisyyttä - tasapainon saavuttaminen voi joskus kestää vuosia. Täytyy myös muistaa, että kun aloitetaan homeopaattinen hoito, on mahdollista, että lyhytaikaisesti kaikki sairauden oireet voimistuvat – se on vain hyvä merkki – keho sai viestin ja aloittaa paranemistyönsä.